Kuten huomaa, en voi luopua tästä blogistani, vaikka sain jo "tutkintotodistuksen", ePro suoritettu.
Tänään oli liiketalouden tutorryhmälläni hops-tilaisuus. Saatiin hopsit (osittain), ilmoittautumiset ja ensi syksyn lukujärjestykset tutkittua ja tehtyä.
Tämä tilaisuus meni päällekkäin ylimääräisen Arton tunnin kanssa. Pitäisi saada sähköinen järjestelmä, jossa näkyisivät kaikkien ryhmien ja opettajien ajantasaiset aikataulut.
Onnistuukohan joskus?
keskiviikkona, toukokuuta 07, 2008
Hops
maanantaina, huhtikuuta 28, 2008
Vihreää odotellessa
Tänään on IBML:n valintakoepäivä. Mielenkiintoista nähdä haastateltavat, seuraavan syksyn opiskelijoita ainakin suuri osa. Kansainvälisyys näkyy hakijajoukossa, hienoa, vaikka taloudellisesti ei olekaan kovin kannattavaa.
"Jos olit tänäkin aamuna koirasi mielestä maailman mukavin ihminen, älä suotta kysele kenenkään muun mielipidettä." (Krissen blogi)
sunnuntaina, huhtikuuta 13, 2008
Viimeinen eli neljäs lähipäivä
Viimeinen lähipäivä alkoi hiukan "orvonoloisesti", kun varsinaista vakinaista vetäjäkaartiamme (lue: kaksi henkilöä) vaivasi kevätflunssa. Hyvin pärjättiin kuitenkin, päivä oli mielenkiintoinen ja antoisa. Asia oli painavaa, verkkomaailma on hallittava ja otettava käyttööön mahdollisimman hyvin ja järkevästi. Yhteishaku oli juuri menossa, minusta kaikkien on syytä kantaa huolta hakijamääristämme. Vetovoimaa pitää kehittää, saada nuoret uskomaan meihin (siis tuottaa hyvää tulosta ja tuoda se julki). Miksi kannattaa tulla opiskelemaan Samkiin?
Nuoret "ovat verkossa", siis mekin olemme. Jari Multisilta availi jo olemassaolevia mahdollisuuksia tehdä ja näkyä verkossa, tulevaisuuden näkökulma oli vahvasti läsnä.
Nyt tuntuu hyvältä ajatus "pitkäaikaisesta" koulutuksesta. EPro on ollut ketju verkkoasioita ja työvälineitä sekä ajatuksia ja toimintamalleja. Tällainen kouluttautuminen vaatii opiskelijalta sitoutumista ja jaksamista, kaikki kun opiskelun lisäksi hoidamme työmme, perhe-elämämme ja muita aktiviteetteja. Myös järjestäjälle tälläinen on vaativampi kuin erillisten koulutuspäivien toteuttaminen.
Verkostoitumista on tapahtunut Samkin sisällä. Olen itse saanut sekä omalta ryhmältäni että muutamilta muilta hyviä näköaloja opetukseen. Kun mukana ovat kaikki toimialat, saadaan selvää synergiaetua. Jaetaan sekä teknistä, liiketaloudellista että sosiaali- ja terveysalan näkökulmaa minusta hienolla tavalla.
Antoisaa on ollut, ei ole ollut pulmaa motivoitua tehtäviin ja lähipäiviin. Mikään ei tietenkään ole täydellistä, parantamisen varaa on aina kurssin sisällöissä ja toteutuksissa. Jos itse oli ja on aktiivinen, tuloksena oli ja on varmasti oppimista ja muutoksia. Kaiken kaikkiaan ePro -kokonaisuus oli ajankohtainen ja tärkeä.
Kiitokset kouluttajille ja kurssikavereille!
Nyt ulos, kevätaurinko kun täällä sisällä paljastaa pölyt ikkunoissa ja vähän muualllakin...
Maasta se pienikin ponnistaa, pikku hiljaa:
tiistaina, huhtikuuta 01, 2008
Laadunarviointiraportti palautettu (teht. 7)
No niin. Raportti tuli palautettua dead-line -päivänä, siis tänään. Palautin sen juuri ja vielä olisi ollut tunti aikaa.
Lupaan näin julkisesti täydentää/parantaa raporttiani, jos niin vaaditaan. Olisi kyllä varaa parantaa ja "petrata" ...
:-)
Miten tässä nyt saa unta, kun veri kiertää jonkinmoista vauhtia tämän suorituksen jälkeen.
Hyvää yötä!
torstaina, maaliskuuta 27, 2008
Tänään tunnelmissa...
"Kuinka on mahdollista,että vuodet kiitävät niin nopeasti, kun tunnit ja minuutit joskus matelevat" (Krissen blogi)
maanantaina, maaliskuuta 17, 2008
Sama uudelleen, varokaa viruksia!
Poistin viimeisimmän viestini, siinä oli kommentti, jossa oli pari linkkiä, näytti virusviestiltä.
Ja lisäsin tekstini nyt uudelleen. Taitaa olla avaintermi tuo "Nalle Puh", joka houkuttelee viruksia? Ja tosiaan: virus löytyi, joten varokaa muutkin oudonnäköisiä kommentteja.
Lunta sataa edelleen. Ja on kylmä. Mutta maanjäristyksiä ei kuitenkaan viime aikoina ole ollut.
- Nalle Puh
keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008
Tehtävä 7, laadunarviointikehikon käyttö ja raportti
Nyt on löytynyt vaadittavat viisi opintojaksoa, joita pääsen arvioimaan kehikon avulla. Saa nähdä, miten paljon tunteja palaa ennenkuin raportti on valmis.
keskiviikkona, tammikuuta 30, 2008
Kolmas lähipäivä eilen ja muutakin
Moodlessa ollut pulma on vaivannut meitä muutamaa Liralaista pitkään, eikä apua ole saatu yrittämällä (paljon...) ja kysymällä ties mistä ja ties keneltä, ohjeitakin on luettu. Lopulta virhe oli vähäinen, mutta se oli tiedettävä.
Kiitos Danielille, hän vastasi kyselyyn nopeasti ja osasipa vastata vielä niin perusteellisesti, että ko. toiminto nyt onnistuu!
Eilinen lähipäivä oli taas innostava, paljolti kiitos aktiivisten osallistujien. Tuntuu, että tukea ja voimaa löytyy. Päivän anti oli hyvä, erityisen kiinnostava oli tuo Reijon ääniosuus. Jos ei viisammalta tunnukaan, niin valaistuneemmalta kyllä. Enemmän kuin Isä Mitron esitelmän jälkeen.
keskiviikkona, tammikuuta 16, 2008
Ensimmäinen ryhmämme Sametime-kokous pidettiin eilen
Kohtuulllisen hyvin saimme Sametime -kokouksen pidettyä. Alkukankeutta oli jonkun verran, esim. puheenjohtajana mietin, pitääkö pitää muut mykistettyinä ja yksi äänessä vai voisiko kaikkien asetus olla "ei mykistystä" ja kättä nostamalla saa puheenvuoron? Hyvin puheenvuoroja kunnioitettiin, joten kukaan ei puhunut toisen päälle.
Pääsimme alkuun, suunnittelu wikissä on alkanut.
Taina
lauantaina, tammikuuta 12, 2008
Sametime -aika sovittu
Sametime -kokous on ryhmällämme tiistaina 15.1. klo 12.45 .
Salasanat lähetän sähköpostiin, meitä on neljä ryhmästämme mukana. Jos joku ,joka ei ole ollut mukana viime aikoina, haluaa kokoukseen, ilmoita allekirjoittaneelle.
Viimeksi olin ei-puheenjohtajana ja ääni ei toiminut. Nyt tarkistetaan etukäteen, mitä voidaan.
Taina
perjantaina, tammikuuta 04, 2008
Tehtävä 6. Sametime -neuvottelu
Tämä on vielä auki, kuka kutsuu ja milloin pidetään?
Voin olla kyllä kokoonkutsujana. Palataan.
Eikö?
torstaina, joulukuuta 13, 2007
Tehtävä 5: Blogikirjoitus 2. lähipäivän asioista ja oman opetusalan oppimisaihioihin tutustuminen
Toisen lähipäivän hyvää antia oli oppimisaihioitten esittely. Yleensäkin netin kautta löytyy materiaalia opetukseen, joten näitä esittelyjä kaivataan.
Kuten joku kirjoitti blogissaan, Teamspeak -esittely oli myös hyvä ja asiantunteva. Jäi tuntuma, että ohjelmaa voi tosiaan käyttää helposti ja mukavasti. Erityisen hyvää minusta ohjelmassa on, että sitä ei tarvitse olla neuvotteluun kutsutulla! Siis nettiyhteys riittää, hyvä niin!
Siihen olisi voinut yhdistää käytännön harjoituksen, jossa olisi oltu "kokoustilanteessa". Nythän se tosin on sitten tehtävänä ryhmittäin.
Jo silloin lähipäivänä jäi kiinnostus kokeille "BBC Learning"-sivuja.
(http://www.bbc.co.uk/learning/index.shtml )
valitsin tietysti aihealueen "Information technology":
http://www.bbc.co.uk/computertutor/computertutorone/
Tässä kokeilun synnyttämiä ajatuksia.
"Computer tutor" opettaa käyttämään hiirtä, näppäimistöä ja näyttöä. Opetus on hyvin yksityiskohtaista, joten tämän opetuspaketin läpikäytyään osaa kyllä nämä ”peruspalikat”. Meidän opiskelijatkin (opettajat myös) voisivat saada tämän tehtäväksi itsenäisesti, siinä voi harjoittaa myös nopeutta. Ja, kaikki eivät ole edelleenkään kovin kokeneita, eivät ainakaan monipuolisesti konetta käyttäneitä.
Hyvä kokonaisuus, kaiken ikäisille.
lauantaina, marraskuuta 10, 2007
Tehtävä 4. Suunnittelua ja tekemistä.
Toinen opintojakso, jolla olen aloittanut blogeilun, on Information technology II. Tällä kurssilla on yhteensä 46 opiskelijaa. Moodle-pohjasta saattaa tosin vielä puuttua joku "laiska", joka ei ole vielä kirjautunut...
Myös tämän ryhmän olen jakanut pienryhmiin siten, että joka ryhmässä on sekä vaihto- että tutkinto-opiskelijoita. Tutkinto-opiskelijoissakin on muita kuin suomalaisia, joten eri kulttuurit ovat hyvin edustettuina kaikissa viidessä ryhmässä. Blogia käytetään oppimisen seurantaan, opiskelijoitten pitää kirjata viikottain edistymistään ja esittää kysymyksiä ja kommentteja. Lisäksi annan yhden tekstilinkin luettavaksi ja siitä kirjoitetaan sekä kommentoidaan toisten kirjoituksia blogeissa.
Lisäksi tähän opintojaksoon kuuluu laaja ryhmätyö, jonka yhtenä työvälineenä blogi toimii. Muita ovat Moodle, wiki ja "perinteiset Office-ohjelmat".
Tässä ovat suunnitelmat lyhyesti, kirjoitan tarvittaessa ja kokemuksen karttuessa lisää.
Toivon, että blogin käyttö edesauttaa ja vahvistaa oppimista ja että opiskelijat oppivat julkisen kirjoittamisen pelisääntöjä "oheistuotteena". Lisäksi odotan, että ryhmien jäsenet oppivat tuntemaan toisensa myös blogien avulla, jolloin toivottavasti työhön sitoutuminen vahvistuu.
torstaina, marraskuuta 01, 2007
Marraskuussa lunta vihmoo...
Yritän ainakin pitää porukan aisoissa eli it-maailmassa, joka on blogien aihe, noin ylimalkaisesti kerrottuna. Ensi viikolla aloitan IBML:n ja vaihtareitten kanssa.
sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007
Verkkotehtävä 3 (toinen osa).
(jatkoa eiliseen)
Jill Walkerin artikkeli oli mielenkiintoinen, herätti ajatuksia ja toi uusia näkökulmia. Sitä oli ilo lukea.
Aloitan ”latvasta puuhun” eli hänen loppukommenttinsa oli ”The internet is not a game”. Tämä lause sisältää paljon asiaa, se kiteyttää tekstin sisällön. Jotkut ajattelevat, että internet on leikkipaikka, jossa opiskelijat huvittelevat, löytävät juttuja, jotka, jos eivät ole kiellettyjä, ovat joka tapauksessa epärelevantteja ja hyödyttömiä.
Uskon, että internetin hyötykäyttö lisääntyy ja sen arvo ymmärretään yhä paremmin. Maailma muuttuu nopeasti. Miten pitää kirjat ajan tasalla? Tarvitaan yhä enemmän reaaliajassa olevaa tietoa. On asioita, joissa kirjat kaiketi tulevat olemaan hyvä/paras tiedonlähde. Vaikea on kuitenkin ymmärtää, miksi jatkuvasti tehtäisiin näennäisesti pieniä päivityksiä ja uusia julkaisuja kalliilla hinnalla, kun internetissä julkaiseminen on halpaa ja nopeaa. Tietysti oikean tiedon haku- ja seulontataito on yhä tärkeämpää hallita.
”Internet is not a game”. Julkinen kirjoittaminen on vastuullista tekemistä, se on oma maailmansa, jonka säännöt pitää tietää ja ymmärtää. Opiskelijoilla pitää olla nettikirjoittamisen taito. Kuten artikkelin esimerkissä kerrottiin, joku saattaa loukkaantua palautteesta, ei pelkästään ”herkkänahkaisuudesta”, vaan myös asiattoman kirjoittelun vuoksi. Esim. pääministerin asioita on pohdittu ja pohditaan yhä, syytteitä on tulossa, ei vain kohukirjan kirjoittajalle vaan myös netissä mielipiteensä ilmaisseille. Kyse ei olekaan mielipiteen vapauden rajoittamisesta, vaan siitä, mitä saa kirjoittaa ja miten.
Kuka tahansa pääsee käsiksi tietoihin netissä. On kirjoitettava siten, ettei se tuota vahinkoa itselle eikä muille.
Artikkelissa esitetään aktivoivana keinona tehtävien antamista. Näin nekin, jotka eivät pitäneet ”bloggailusta”, saatiin mukaan. Kirjoittaja pitää tärkeänä yhteisöllisyyttä. Ne, jotka eivät tapaamisissa saa/uskalla ottaa puheenvuoroa, saavat sen verkkokirjoittamisella. Minusta tämä on loistava tilaisuus tuoda tietoisuuteen ne monet ideat, jotka muuten saattavat jäädä pimentoon.
Monta hyvää ja syvällistä ajatusta voi tulla palautteessa, joka annetaan kirjallisesti. ”Face-to-face” kysyttäessä sen sijaan tulos on voinut vastaavasti jäädä aika mitättömäksi.
lauantaina, lokakuuta 27, 2007
Verkkotehtävä 3 (ensimmäinen osa).
Kirjoitan ajatuksia artikkelista:
Jill Walker, Dept of Humanistic Informatics, University of Bergen, Norway.
Published in On the Horizon, Vol 13, Issue 2, 2005. Pages 112-118.
Tulevassa tekstissäni (julkaisen huomenna) otan kantaa tähän artikkeliin, nyt kirjoitan artikkelin sisällöstä:
Tulla näkyväksiWalker kirjoittaa, että vain parhaimmat opiskelijat löytävät opiskelusta ilon ja innostuvat sitä. Suurin osa suorittaa opintojaan valmistuakseen, on siis pakko tehdä jotain. Olisiko opintojen kytkemisestä koulun ulkopuoliseen, ”todelliseen elämään”, jotain hyötyä, hän kysyy.
Tulla näkyväksi... Suurin osa opiskelijoista tekee blogijuttunsa kunnolla, pieni osa intohimolla ja aikaa säästämättä ja pieni osa vaivalloisesti, hän toteaa. Myös osa niistä, jotka kokivat blogin vastenmielisenä, oli luovia ja käytti aikaa esim. pohjan ja tekstin muokaamiseen omia tuntojaan vastaaviksi, ”omaksi kuvakseen”.
”Bloggaaminen” on oman opiskelun hallintaa, omien mielipiteitten ilmaisemista, reagointia ulkopuoliseen maailmaan ja palautteen saamista, siis oman äänen löytämistä.
Verkostoituminen
Verkoston luomiminen on blogin pitämisessä tärkeää. Blogiverkko voi olla yhtä tärkeä oman oppimisen ja etenemisen kannalta kuin fyysinen ympäristökin. Verkostoituminen on yksi blogimaailman ehdottomia etuja, löydetään samoin ajattelevia, uusia ajatuksia, mielipiteitä ja keskustelu syntyy kuin itsestään.
IT-taidot
Walker toteaa, että blogin käyttö takkuaa pahasti, mikäli tekniikka pitää ottaa haltuun ensin ja paljolti omin päin. Eli jos it-taidot ovat huonot, aikaa tuhraantuu blogin vaatimien tekniikkataitojen opiskeluun ja tällöin opiskelija ei yleensä innostu eikä ota ”blogia omakseen”. Siis kirjoittamista omalla ajalla ei tapahdu siten, kuin opettaja on saattanut olettaa ja toivoa.
Hän uskoi ja totesikin sitten, että opiskelija löytää oman tapansa kertoa ja kirjoittaa, ”oman äänensä” blogin avulla. On kuitenkin tärkeää, mitä ja miten julkisesti kirjoitetaan. ”En kuvitellut, että kukaan välittäisi, mitä kirjoitin”, totesi eräs yllättynyt opiskelija.
Aktivoiminen
Joidenkin opiskelijoitten aktivoimiseksi heihin oli kiinnittetävä erityistä huomiota. Walker antoi tehtäviä, esim. opiskelijoitten piti kirjoittaa jonkin oppitunnin kiinnostavasta osiosta ja omia mielipiteitään siitä. Hän kiinnitti myös opiskelijoitten huomiota tiettyihin kirjoituksiin ja kirjoitusketjuihin.
Huomatessaan, että heidän kirjoituksiaan tosiaan luettiin, opiskelijoitten kirjoittaminen muuttui. He alkoivat opettaa toisiaan, kertoa tekniikoista ja oppimistaan hyvistä käytänteistä. Kun opettaja ”vetäytyi”, opiskelijat ottivat vastuuta kirjoittamisestaan ja muodostivat kiinteämmän opiskelijayhteisön.
Julkinen kirjoittaminen
Perinteisen kirjoittamisen lisäksi opiskelijoitten pitää siis oppia reaaliaikainen julkinen kirjoittaminen.
Ja, vaikka Walker ei suorastaan kannata plagiointia, hän näkee etua siinä, että sisältöä jaetaan. Sen sijaan , että käytetään sitaatteja, voidaan muodostaa linkkejä kirjoituksiin, joihin viitataan.
Opiskelijat oppivat todella paljon blogien avulla. Tosin löytyi tapauksia, jolloin kirjoittaja ei halunnutkaan verkostoitua, saada kommentteja ja palautetta. Hän halusi vain ilmaista itseään ja purkaa tuntojaan. ”Onko siis lopetettava blogikirjoittaminen, haluan olla rauhassa”… Opiskelijoitten on tärkeä ymmärtää, että blogeilu ei ole mikään tietokonepeli. Se on todellista julkista kirjoittamista ja oikeat henkilöt lukevat blogeja ja kommentoivat niitä, eivät virtuaaliset. On siis pyrittävä keskittymään blogeihin, jotka kokee positiivisina ja joihin voi suhtautua rakentavasti. Kommentoija on luonnolliseti vastuussa kommenteistaan ja niitten seurauksista.
Opiskelijoitten on opittava yhteisöllinen kirjoittaminen. Verkkomaailma on sitä todellisuutta, jossa opiskelijat elävät ja tulevat elämään. On opittava kirjoittamaan asioista sillä oletuksella, että kuka tahansa voi lukea tekstin, äiti, työtoveri, kuka tahansa.
"The internet is not a game".
keskiviikkona, lokakuuta 17, 2007
Kohti seuraavaa "tolppaa"
Tänään Porissa oli verkkoasiaa, ei ePro, mutta kuitenkin. Moodle otetaankin sitten työn alle. Vaikutti siltä, etten ole ainoa. Päätös on kytenyt jonkin aikaa, seuraavalla jaksolla IBML pääsee "koekaniiniksi".
Nea onkin jo työskennellyt Moodlella ja kokemus on osoittanut, että häneltä saa tarvittaessa apua. Moodle, wiki ja eikun menoksi!
torstaina, lokakuuta 11, 2007
Miksi olen mukana ePro-koulutuksessa?
No, miksi tähän on tultu ja miksi ajattelen noin?
Olen ollut kauan työelämässä, aloittanut ohjelmistosuunnittelijana ja tullut opetukseen 20 vuotta sitten. Jo ennen tätä koulutin telakalla venäläisiä englanniksi, joten koulutuskokemusta(kin) tuli.
Kun tulin silloiseen kauppaoppilaitokseen opettajaksi, aloin heti tutkailla verkon antamia etuja. Tuolloin se tarkoitti kylläkin keskuskonetta ja sen päätteitä.
:-))
Muutama vuosi aloituksen jälkeen alettiin toden teolla puhua internetistä ja sen mahdollisuuksista. Verkko oli siis ihan oikeasti verkko, kaukana siitä kuitenkin, mitä sen mahdollisuudet ovat nykyisin!
Aloitin tekemällä sivuja Html-koodaten. Pian tuli mukaan myös editori, mikä helpotti(?). Ja sitten Virtualia, mikä tuntui melkein taivaalliselta noitten omien kahlaamisten jälkeen.
Osaan siis olla kiitollinen siitä, mitä mahdollisuuksia tietotekniikassa ja sen opetuksessa on. Minulla on tämä oma tt-näkökulmani, mutta en unohda muita, mm. pbl-muotoista opetusta, jossa olen saanut olla mukana.
Käytän siis verkkoa ja Virtualiaa kaikilla opintojaksoillani. Minulla on yksi 100%-totetus, toistaiseksi.
On tullut aika laajentaa tietämystä ja ottaa käyttöön uusia kanavia, menetelmiä ja ajatuksia. Tämä koulutus antaa siihen pohjan, niin toivon. Yksinkin kyllä opiskelen näitä asioita, mutta olen mukana nimenomaan siksi, että tässä voin opiskella tehokkaaasti. En halua istua kaikkea vapaa-aikaani koneen aääressä kokeillen-erehtyen-ehkä oppien parhaat menetelmät. En vai?
Aloituksen jälkeen näin on käynyt, pääasiassa siksi, että intoni verkon mahdollisuuksia kohtaan on vain kasvanut! Uskon, että verkon avulla voidaan saavuttaa opiskelijoita, saada heitä oppimaan, innostumaan opiskelemaan (oma-aloitteisestikin).
Tässä opettajalta/ohjaajalta vaaditaan monenlaisia taitoja ja tietoja. Olen innolla mukana! Siis: olen etuoikeutettu, kun minulla on mahdollisuus olla mukana.
sunnuntaina, lokakuuta 07, 2007
Tunnisteet (labels)
Omassa blogissani voin hakea tunnistetiedon avulla tietyt kirjoitukseni. Miten poimin muitten blogeista ne, joissa sama tunniste (label)? En ole kokeillut vielä, onko joku (tätäkö tietoa, Nea, hait?). Onko joku käyttänyt jo uutispalvelua? Miten RSS sujuu, onko kätevä?
perjantaina, lokakuuta 05, 2007
Eihän tästä tule loppua

Päivän motto: Minä ainakin tahdon mukaan, jos johonkin lähdetään".
Kun tämän muokkaamisen ja muuttamisen aloittaa, ei siitä tule loppua. Viihdyn vaikka koko päivän muokkaamassa blogia, sen värejä, tekstejä ym ym. Tärkeää (ja usein vaikeaa) onkin tuo rajanveto, työssä kuin työssä. Täydellisiä emme ole, vaan eritoten meillä opettajilla tuntuu olevan pyrkimys siihen. Mitä Nea kirjoittikaan blogissaan: "...vaikka hulluna pitävätkin".
Oppimisessa on se(kin) hyöty, että kokee huippuhetkiä, kun oivaltaa jotain uutta.